Lajikkeet
MANSIKKA, HERNE & VADELMA
Klikkaamalla lajiketta pääset tutustumaan siihen paremmin.
VARHAISSADONLAJIKKEET
Honeoye "Hani"
Vibrant
Allegro
PÄÄSATOKAUDENLAJIKKEET
Rumba
Polka
Magnum
MYÖHÄISSADONLAJIKKEET
Malwiina
Glen Ample
Avola
Onward
Lajikkeet
MANSIKKA, HERNE & VADELMA
Klikkaamalla lajiketta pääset tutustumaan siihen paremmin.
VARHAISSADONLAJIKKEET
Honeoye "Hani"
Vibrant
Allegro
PÄÄSATOKAUDENLAJIKKEET
Rumba
Polka
Magnum
MYÖHÄISSADONLAJIKKEET
Malwiina
Glen Ample
Avola
Onward
Lajikkeet
MANSIKKA, HERNE & VADELMA
Klikkaamalla lajiketta pääset tutustumaan siihen paremmin.
VARHAISSADONLAJIKKEET
Honeoye "Hani"
Vibrant
Allegro
PÄÄSATOKAUDENLAJIKKEET
Rumba
Polka
Magnum
MYÖHÄISSADONLAJIKKEET
Malwiina
Glen Ample
Avola
Onward
Lajikkeet
MANSIKKA, HERNE & VADELMA
Klikkaamalla lajiketta pääset tutustumaan siihen paremmin.
VARHAISSADONLAJIKKEET
Honeoye "Hani"
Vibrant
Allegro
PÄÄSATOKAUDENLAJIKKEET
Rumba
Polka
Magnum
MYÖHÄISSADONLAJIKKEET
Malwiina
Glen Ample
Avola
Onward
Lajikkeet
MANSIKKA, HERNE & VADELMA
Klikkaamalla lajiketta pääset tutustumaan siihen paremmin.
VARHAISSADONLAJIKKEET
Honeoye "Hani"
Vibrant
Allegro
PÄÄSATOKAUDENLAJIKKEET
Rumba
Polka
Magnum
MYÖHÄISSADONLAJIKKEET
Malwiina
Glen Ample
Avola
Onward
Lajikkeet
MANSIKKA, HERNE & VADELMA
Klikkaamalla lajiketta pääset tutustumaan siihen paremmin.
VARHAISSADONLAJIKKEET
Honeoye "Hani"
Vibrant
Allegro
PÄÄSATOKAUDENLAJIKKEET
Rumba
Polka
Magnum
MYÖHÄISSADONLAJIKKEET
Malwiina
Glen Ample
Avola
Onward
Me
VUODESTA 1935
Lahtelainen Koivistoisen Mansikkapaikka on lähtöisin Suonenjoelta Kärkkälän kylästä, jossa Eino Koivistoinen aloitti kaupallisen mansikanmyynnin vuonna 1935 ensimmäisenä Suomessa. Suonenjoelta mansikan viljely tuli Einon pojan Heikki Koivistoisen mukana Nastolan Uuuteenkylään vuonna 1953, jossa Heikki aloitti mansikoiden viljelyn.
Nykyään Koivistoisen Mansikkapaikka on Suomen vanhin mansikkapaikka, mansikanviljelijä Vesa Koivistoisen johdolla, ja neljännen sukupolven aloitellessa. Viljelypellot sijaitsevat Päijät-Hämeen alueella avomaan auringon alla, oljitetuilla pelloilla ja mehiläisten pölyttäminä.
Työllistämme joka kesä 50-100 mansikanpoimijaa, useita kymmeniä reippaita asiakaspalvelijoita sekä monia muita ahkeria työntekijöitä eri työtehtäviin, jotta mansikkakesä saadaan hoidettua kunnialla alusta loppuun asti. Luotettavat ja ammattitaitoiset työntekijämme ovat meille kaiken a ja ö ja ilman heitä emme olisi mitään. On ilo ja kunnia saada auttaa monia nuoria heidän ehkä ensimmäisessä kesätyössään, mutta myös opastaa niitä "vanhoja konkareita" työssään vielä paremmiksi työntekijöiksi.
Tiesitkö tämän mansikasta?
MANSIKAN ABC
Mansikka on terveellinen marja. Se siältää runsaasti C- vitamiinia, kuituja, kivennäisaineita, foolihappoa, jolla on samanlainen antioksidantti vaikutus kuin flavonoideilla. Sadassa grammassa mansikoita on 60 mg C- vitamiinia, eli 12 kertaa niin paljon kuin viinirypäleessä. Appelsiinikin jää mansikalle vertailussa toiseksi! Jo lasillinen mansikoita tyydyttää koko päivän C-vitamiinitarpeen ja vajaa kaksi desilitraa mansikoita vastaa kuitupitoisuudeltaan yhtä palaa ruisleipää.
Mansikka poistaa kehosta nestettä, joten se on myös laihduttajan ystävä. Makeudestaan huolimatta, se sisältää hyvin vähän energiaa. Ylettömästi marjalla ei pidä kuitenkaan herkutella kerrallaan, sillä se on myös yleinen allergiaa aiheuttava ruoka-aine.
Mansikoista saa monenlaisia herkkuja! Kesällä tuoreet mansikat kermavaahdolla vaikkapa lettujen kanssa, mansikkapirtelö, smoothiet tai erilaiset mansikkakakut maistuvat varmasti jokaiselle herkkusuulle! Mansikoita kannattaa lisätä tuoreina perus salaatiinkin joukkoon ja käyhän salaatteihin vadelmat ja pensasmustikatkin!
Mansikka & Mehiläiset
NE PISTÄVÄT MANSIKAN YSTÄVÄT
Mansikkapellolla mehiläisillä on oma tehtävänsä. Mehiläistarhuri toimittaa pelloille mehiläispesiä jo hieman ennen mansikoiden kukintaa. Heti kukinnan alettua, mehiläispesien lentoaukkojen suulle aletaan annostelemaan biologista homeentorjunta-ainetta Prestoppia, jota käytetään luomutuotannossa. Mehiläiset kuljettavat Prestoppia jaloissaan kukintoihin samalla kun ne pölyttyvät.
Tällä hetkellä pelloillamme on 200 mehiläispesää. Yhdessä pesässä voi ahertaa jopa 60 tuhatta mehiläistä! Jokaisessa pesässä asuu myös yksi kuningatar. Jos kuningatar jostain syystä poistuisi pesästään, niin silloin kaikki pesän mehiläiset siirtyisivät sen mukana. Mehiläiset suojelevat kuningatartaan agressiivisesti, eikä mehiläispesien läheisyyteen voi mennäkkään muut, kuin pesien hoitajat suojapuvuissaan.
Pesät kerätätään pois, kun kukinta on ohi ja mansikalle tulee raakilevaihe. Mansikkapeltojen mehiläispesistä saatu hunaja on makeaa kuin mansikka!